1. Maksaako laitos lietteestä?
   • Yhtiö palkitsee tuottajaa lantasopimuksen palkitsemismallien mukaisesti. Yleisesti sopimuksesta ja palkitsemismalleista saa lisätietoa Milla-Mari Vastavuolta, jonka yhteystiedot löytyvät ”Ota yhteyttä”-välilehdeltä.
2. Kenen vastuulla on lannan ja mädätteen kuljetus?
   • Yhtiö vastaa lannan ja mädätteen kuljetuksista molempiin suuntiin.
3. Mitä vastuita tilalla on?
   • Tila sitoutuu toimittamaan sovitun määrän lantaa sekä vastaanottamaan sovitun määrän mädätettä.
   • Tila sitoutuu varastointialueiden ja tarvittavien ajoreittien kunnossapitoon sekä lietelannan asianmukaiseen sekoitukseen, niin että laitos voi hoitaa kuljetukset sovitusti.
   • Tila sitoutuu tekemään parhaansa varmistaakseen, ettei lannan sekaan pääse sinne kuulumatonta haitallista materiaalia, kuten kiviä.
4. Mitä jos tilan toiminta loppuu tai tuotantosuunta vaihtuu?
   • Sopimuksessa ei ole sanktioita, jos esimerkiksi maatilan toiminta lakkaa tai olennaisesti muuttuu.
5. Miten laitos hallitsee tautipainetta?
   • Yhtiö vastaa kuljetuskaluston hygienisoinnista ja seurannasta, sekä noudattaa valvovan eläinlääkärin ja viranomaisten antamia ohjeistuksia.
   • Tiloille palautettava mädäte ei sisällä taudinaiheuttajia, sillä nämä tuhoutuvat mädätteen hygienisoinnissa.
   • Yhtiö ei saa hakea lantaa tilalta, jolla ei ole voimassa olevaa salmonellatodistusta.
6. Millaisella kalustolla lanta- ja mädätelogistiikka hoidetaan?
   • Lähtökohtaisesti yhtiö hoitaa logistiikan täysperävaunuin, mutta tapauskohtaisesti logistiikka voidaan hoitaa nuppikuormilla.
7. Minkä verran lantasyötteen määrät voi vaihdella tarkastelujaksolla?
   • Toimitettavan lantasyötteen määrässä hyväksytään normaali vaihtelu, tila arvioi laitokselle toimitettavan määrän lantasopimuksessa.
8. Kuinka pitkä sopimus on?
   • Sopimuksen pituus on lähtökohtaisesti 7–10 vuotta. Yhteistyösopimuksilla halutaan varmistaa vakaa syötepohja ja tasalaatuinen mädätteen tuotanto.
9. Jos maatilan tarvitsee investoida haku- tai noutokaivo tilalle, onko investoinnille saatavissa tukea?
   • Kaivoinvestoinneille on haettavissa tukea Ruokavirastolta (40 % hyväksyttävistä kustannuksista), tuki: Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävät investoinnit
   • Rakentamisprojekteissa tuen määrä minimissään 7 000 €, sen pienempiä projekteja ei tueta (7000 € / 0,40 = 17 500 € minimi-investointi). Tuki haettavissa Ruokaviraston Hyrrä-palvelussa.
   • Lisätietoja: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/investoinnit/maatalouden-investointituet/#2.-ympariston-tilaa-ja-kestavaa-tuotantotapaa-edistavat-investoinnit
   • Lisäksi NIHAK Oy on työstämässä Yhteiskaivohanketta hyödyttämään lähikuntien viljelijöitä ja edistämään alueen ravinnekiertoa
10. Mitä jos tila tai biokaasulaitos joutuu maksukyvyttömäksi?
    • Molemmat osapuolet voivat päättää sopimuksen, jos toisesta osapuolesta tulee maksukyvytön. Tämä on hyvin yleinen käytäntö sopimuksissa.

1. Mitä raaka-aineita laitos voi vastaanottaa?
   • Valtaosa laitoksen raaka-aineista koostuu liete- ja kuivalannasta sekä peltobiomassoista. Laitos voi myös vastaanottaa pieniä määriä puhtaita ja lannoitukseen sopivia elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, jotka laitos analysoi ja varmistaa että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia mädätteeseen.
2. Ottaako laitos vastaan yhdyskuntien jätteitä, kuten erilliskerättyä biojätettä, yhdyskuntalietteitä?
   • Ei ota. Laitos ei vastaanota yhdyskuntien erilliskerättyä biojätettä tai yhdyskuntien jätevesilietteitä. Tämä on myös mainittu laitoksen raaka-ainesopimuksissa.
3. Ottaako laitos vastaan muovipakattua biojätettä?
   • Ei ota. Laitos ei vastaanota muovipakattua biojätettä. Tämä on myös mainittu laitoksen raaka-ainesopimuksissa.
4. Voiko mädäte sisältää haitallisia aineita tai pitoisuuksia maaperälle?
   • Yhtiö varmistaa, että mädäte ei sisällä epäpuhtauksia, kemikaaleja tai muita aineita tai vastaavia ainesosia, jotka estävät sen käytön lannoitteena tai aiheuttavat haitallisia vaikutuksia maaperään.
5. Nouseeko suolapitoisuus mädätysprosessissa?
   • Ei nouse. Laitoksen syötepohja koostuu pääasiassa lanta- ja peltobiomassasta. Pienet määrät (0–3 %) puhtaita elintarviketeollisuuden sivuvirtoja eivät vaikuta mädätteen suolapitoisuuteen haitallisesti.
   • Laitos varmistaa, että mädäte ei sisällä epäpuhtauksia, kemikaaleja tai muita aineita tai vastaavia ainesosia, jotka estävät sen käytön lannoitteena tai aiheuttavat haitallisia vaikutuksia maaperään.
6. Palautetaanko mädäte mihin vain tilan osoittamaan etäkaivoon?
   • Lähtökohtaisesti mädäte voidaan palauttaa biokaasulaitoksen hankinta-alueen sisällä oleviin palautuspisteisiin.
7. Onko mädäte ravinnearvoiltaan samalla tasolla kuin tilalta lähtenyt liete ja millä se todennetaan?
   • Lähtökohtaisesti mädäte on hyvää lannoitetta, sen ravinnepitoisuus on korkeampi ja ravinteet ovat liukoisemmassa muodossa kuin esim. lehmän lietelannassa. Mädätysprosessiin syötetään lannan lisäksi peltobiomassoja, jotka nostavat mädätteen ravinnepitoisuuksia verrattuna pelkkään lietteeseen.
   • Laitos todentaa lietteen ja mädätteen ravinnepitoisuudet mittauksin.
8. Häviääkö biokaasuprosessissa hivenaineita yms, jotka pitkässä juoksussa vaikuttavat maaperän kuntoon?
   • Mädätysprosessi ei vaikuta hivenaineisiin ja samat hivenaineet syötteistä ovat hyödynnettävissä mädätteessä.
9. Miten mädätys vaikuttaa humuspitoisuuteen?
   • Maaperän kannalta mädäte sisältää orgaanista ainesta, jota maaperän eliöt voivat hajottaa. Tämä orgaaninen aines on tärkeää maaperän eliöiden toiminnalle, joka ylläpitää maaperän hyvää kuntoa.
   • Pitkällä aikavälillä hiilen määrä maaperässä on sama, levitettiinpä raakalantaa tai lantapohjaista mädätettä.
10. Jäävätkö hiilikreditit maatilalle?
    • Tällä hetkellä ei ole määritettyä järjestelmää. Tulevaisuudessa maatilalla syntyvät kreditit kuuluvat tilalle, mikä määritetty sopimuksessa.
    • Tuotettuun uusiutuvaan kaasuun liittyvät oikeudet ja hyödyt jäävät laitokselle.

Hanketta kehittää Wega Group Oy ja Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) yhteistyössä Nivalan kaupungin ja NIHAKin kanssa.

Wega Group Oy on vuonna 2012 perustettu uusiutuvien polttoaineiden tuotannon ja jakelun palveluihin, sekä toimitusketjujen rakentamiseen erikoistuva yritys.

Hankkeen rahoittaa Copenhagen Infrastructure Partners, joka on maailman suurin uusiutuvan energian sijoituksiin keskittyvä varainhoitaja.

Nivalassa on tunnistettu suuri potentiaali syötteille, mikä mahdollistaa suuren mittaluokan biokaasulaitoksen toteutuksen. Nivalassa on myös aktiivinen tuki hankkeelle paikallisilta toimijoilta sekä mahdollisuudet hyvälle yhteistyölle paikallisten urakoitsijoiden kanssa.

Kurunpuhdon teollisuusalue, johon laitosta suunnitellaan, on merkitty yleiskaavassa pääosin teollisuusalueeksi. Laitokselle on varattu teollisuusalueen jatkeelta 20 hehtaarin tontti. Alue on ollut metsätalouskäytössä ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta.

Laitoksen suunnittelu toteutetaan nykyaikaisella teknologialla sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteella, mitä edellytetään ympäristöluvassa. Haju- ja meluhaitat voidaan minimoida laitoksen teknisessä suunnittelussa.

Kaikki hajua mahdollisesti aiheuttava raaka-aine käsitellään alipaineistetuissa halleissa, mistä hajukaasut otetaan talteen ja käsitellään asianmukaisella teknologialla. Myös logistiikan toteutuksessa otetaan huomioon hajuhaittojen hallitseminen käyttämällä asianmukaista kalustoa.

Alueellisesti mädätteen käyttö lietelannan sijaan lannoituksessa vähentää merkittävästi lietteen levittämisestä aiheutuvia hajuja.

Hankealue ei sijaitse vesistöjen läheisyydessä. Lähtökohtaisesti laitoksen prosesseissa ei tuoteta jätevesiä ja mahdollisesti syntyvät likaiset hulevedet hyödynnetään laitoksella tai käsitellään asianmukaisesti.

Laitos hyödyntää pääasiassa maataloudesta syntyviä sivuvirtoja, kuten lantaa ja peltobiomassaa, mutta voi myös vastaanottaa pieniä määriä elintarviketeollisuuden puhtaita sivuvirtoja.

Laitos vastaa raaka-aineiden sekä mädätteen kuljetuksesta ja se hoidetaan ammattimaisesti nykyaikaisella kalustolla. Logistiikkaa optimoidaan, jolloin ajetaan vain täysiä kuormia.

Hankkeen investointisumma riippuu biokaasulaitoksen lopullisesta koosta, mutta arvioitu suuruus on tämän hetken aiesopimuksien perusteella jopa 100 miljoonaa euroa.

Rakennusaikana hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta 350-700 henkilötyövuotta. Operoinnin aikana tullaan tarvitsemaan laitoshenkilökuntaa n. 10-20 henkilöä sekä laitoksen tukipalveluita, kuten logistiikkaa ja kunnossapitoa.

Laitoksella huolehditaan mädätteen hygienisoimisesta, jolla estetään mahdollisten tautien leviämistä. Hygienisointi myös tuhoaa rikkakasvien siemenet, jolloin ne eivät pääse leviämään.

Myös lanta- ja mädätelogistiikka toteutetaan eläinturvallisuus huomioiden.

Biokaasuntuotannolla on monia alueellisia hyötyjä. Metaanin talteenotto lannasta vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä sekä lannan levittämisestä aiheutuvia hajuja. Ravinnekierto ja mädätteen parannetut lannoiteominaisuudet lantaan verrattuna tuovat hyötyjä paikalliseen kasvinviljelyyn.

Laitoshanke tuo Nivalaan suuren mittaluokan investoinnin ja työpaikkoja sekä rakentamisen että toiminnan aikana.